Kapitalismin etiikka

Tuukka Kurun US-blogiin

"Kapitalismi tarkoittaa talousjärjestelmää, jossa niin pääoma kuin tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudellinen toiminta tapahtuu yksittäisten henkilöiden tai yritysten kesken ilman valtion kontrollia."

Yksityinen omistusoikeus ja valtiovallan ohjaustoimet eivät ole toisensa poissulkevia asioita. Päinvastoin. Yhteiset säännöt ja päätökset on aina tehty vahvimpien ja myös rikkaimpien ehdoilla. Kuninkaat ja aateliset ovat olleet paitsi lakien säätäjiä, myös suuria yksityisomistajia. Lakien säätäjinä he ovat tietysti laatineet sääntöjä, jotka ovat turvanneet heidän omaisuutensa ja vaurastumiskeinonsa. Näin tänäänkin. Tämän päivän Saudi-Arabia ja Syyria ovat yhtä yksityisomistettuja kuin 1700-luvun Englanti ja Ranska.

Yksityisomistuksellisuus on ehkä oikea määrittely kapitalismille, mutta virheellinen markkinataloudelle ja ihmisten vapaudelle.

Yhteiskunnallinen lainlaadinta tapahtuu demokratioissakin pääosin rikkaimpien ehdoilla, heidän rikkauksiaan ja rikastumiskeinojaan varjellen. Siksi meillä on lakisääteisesti osakeyhtiöt ja niiden vastuuvapaudet, tekijänoikeuksien ja patenttien monopolit sekä liikesalaisuussäädäntö väärinkäytösten salaamiseksi.

"Kukaan ihminen ei synny maailmaan tasa-arvoisena, vaan jokaisella meistä on synnynnäisiä taipumuksia erilaisiin lahjakkuuksiin ja heikkouksiin."

Tässä on varmaan tahaton käsitesekaannus. Demokratiassa ja markkinataloudessa nimenomaan lähdetään siitä, että ihmiset syntyvät tasa-arvoisina vaikkakaan eivät samanlaisina. Tasa-arvoisuudella tarkoitetaan tällöin sitä, että kunkin ihmisen toiveet ja halut ovat yhtä arvokkaita kuin kenen muun hyvänsä - eikä esimerkiksi niin, että aatelin toiveet ovat jo periaatteessa arvokkaampia kuin rahvaan. Demokratiassa tämä toteutetaan siten, että yhteisiä päätöksiä tehtäessä ja lakeja laadittaessa jokaisen ääni on yhtä arvokas. Äänen tarkoittaessa paitsi ääntä vaaleissa niin jokaisen sananvapautta.

"Kapitalistisen ihmiskuvan vahvuutena voi pitää sen vaatimattomuutta, sillä se ei itsessään odota ihmiseltä mitään tiettyjä ominaisuuksia tai ihanteita, vaan pohjautuu siihen, että jokainen ihminen tietää itse parhaiten tarpeensa ja halunsa."

Tämä on aivan oikein, kun vaihdat sanan kapitalismi markkinataloudeksi. Kapitalismi ei - sinunkaan mukaasi - perustu siihen, että jokainen tietää itse omat tarpeensa, vaan vallanpitäjien määrittelyyn yksityisen omistusoikeuden sisällöistä ja säännöistä.

Sen sijaan markkinatalouden idea on se, että kun itse omat tarpeensa tuntevat yksilöt saavat vapaasti valita markkinoilta tuotteita siihen hintaan, mikä näin muodostuu, ja kun tuottajilla on vapaus kaikkea tuottaa, tuotanto ohjautuu kuluttajien tasa-arvoisten tarpeiden ohjaamana.

Merkillepantavaa on, että tämä ei toteudu vapaan sopimusoikeuden - mitä myös pidetään yhtenä kapitalismin kulmakivenä - perusteella. Eihän demokratiassakaan vallitse vapaa sopimusoikeus - niin että ihmiset voisivat vapaasti sopia keskenään, keille annetaan äänioikeus ja keiden sanomiset sensuroidaan. Markkinatalous, niin kuin demokratiakin, perustuu siihen, että jokaisella on sama valinnan mahdollisuus alhaalta päin.

Siitä syystä markkinatalous edellyttää kaiken taloudellisen toiminnan läpinäkyvyyttä, aivan niin kuin demokratia edellyttää poliittisen toiminnan läpinäkyvyyttä. Kapitalismi perustuu päinvastaiselle periaatteelle, läpinäkymättömyydelle, joka on laissa liikesalaisuutena sellaiseksi hyväksytty.

Vallan ja vaurauden liitto

Olli Makkosen US-blogiin

Ensin asiaa koskeva yleistoteamus, joka selittää olennaisen. Yksityinen omistusoikeus ja valtiovallan ohjaustoimet eivät ole vastakkaisia, toisensa poissulkevia asioita. Päinvastoin. Yhteiset säännöt ja päätökset on aina tehty vahvimpien eli rikkaimpien ehdoilla. Kuninkaat ja aateliset ovat olleet paitsi lakien säätäjiä, myös yksityisomistajia. Lakien säätäjinä he ovat tietysti laatineet sääntöjä, jotka ovat turvanneet heidän omaisuutensa ja vaurastumiskeinonsa.

Tämä lainsäädännän vapaus on demokratisoitumisen myötä heikentynyt, mutta periaate on pysynyt samana. Yhteiskunnallinen lainlaadinta tapahtuu vieläkin pääosin rikkaimpien ehdoilla, heidän rikkauksiaan ja rikastumiskeinojaan varjellen. Siksi meillä on lakisääteisesti osakeyhtiöt ja niiden vastuuvapaudet, tekijänoikeuksien ja patenttien monopolit sekä liikesalaisuussäädäntö väärinkäytösten salaamiseksi.

Yksilönoikeuksien ja markkinatalouden vastapuolena ei suinkaan ole valtiovalta vaan vallan ja vaurauden liitto.

"Ei semmoista järjestelmää olekaan, missä petosta olisi mahdotonta tehdä. Ainoa mitä voimme yrittää, on tehdä järjestelmä, jossa niistä jää kiinni suurella prosentilla"

Näin juuri. Siitä syystä on siirryttävä markkinatalouteen, jossa markkinatiedot ovat periaatteessa julkisia. Madoffia ja vastaavia pankkiireita ei saada kiinni teoistaan ennen kuin on myöhäistä, koska heidän kauppojensa asiallisuutta ei voida tarkistaa, koska ne tapahtuvat liikesalaisuuden suojassa. Eikä voida liiaksi korostaa sitä, että liikesalaisuus on lakisääteinen eli valtiovalta puuttuu yksilön (kenen tahansa mistä tahansa kaupasta tietävän) vapauteen jakaa tietojaan oman harkintansa mukaan.

"Tosiasiallisesti kapitalismi tarkoittaa markkinataloutta, jossa tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa"

Kuten jo edellä on todettu, tämä määritelmä on huono. Sitä voidaan kyllä kayttää erottamaan markkinatalous ja kapitalismi toisistaan. Kapitalismissa katsotaan, että paitsi tuotantovälineet niin myös kaikki kaupankäyntiä koskevat tiedot kuuluvat yksityisen omistusoikeuden piiriin. Markkinataloudessa näin ei voi olla, koska markkinat nimenomaan vaativat mahdollisimman avoimen ja oikean tiedon kaikista markkinatapahtumista, kaupan olevista tuotteista, laaduista, hinnoista ja tehdyistä kaupoista. Siksi markkinataloudessa vain fyysiset tuotantovälineet kuuluvat yksityisesti omistettaviksi. Tiedot ovat julkisia.

"Se, missä sinä minusta olet väärässä on se ajatus, että sääntöjä lisäämällä tuo sinun vihaama "kapitalismi" vähenisi. Mitä enemmän on kontrollia, sen helpompi sitä systeemiä on käyttää väärin. Siksi me kapitalismin puolustajat haluamme purkaa säätelyä ja vapauttaa ihmiset tekemään mitä he haluavat."

Tästä näytämme olevan samaa mieltä, mikäli myös sinä haluat, ettei valtiovalta säätelisi markkinoita antamalla säädöksiä osakeyhtiöstä, tekijänoikeuksista, patenteista ja liikesalaisuuksista, jotka säädökset todella mahdollistavat erilaisia väärinkäytöksiä.

Yhdenlaisia markkinoita koskevia säädöksiä tosin tarvitaan (yhteisiä omistuksia koskevien sosiaalisten säädösten lisäksi). Nimittäin sellaisia säädöksiä, jotka vastaavat demokratian säädöksiä yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta, toisin sanoen säädöksiä yleisestä ja yhtäläisestä osto-oikeudesta.