Kapitalismin etiikka

Tuukka Kurun US-blogiin

"Kapitalismi tarkoittaa talousjärjestelmää, jossa niin pääoma kuin tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudellinen toiminta tapahtuu yksittäisten henkilöiden tai yritysten kesken ilman valtion kontrollia."

Yksityinen omistusoikeus ja valtiovallan ohjaustoimet eivät ole toisensa poissulkevia asioita. Päinvastoin. Yhteiset säännöt ja päätökset on aina tehty vahvimpien ja myös rikkaimpien ehdoilla. Kuninkaat ja aateliset ovat olleet paitsi lakien säätäjiä, myös suuria yksityisomistajia. Lakien säätäjinä he ovat tietysti laatineet sääntöjä, jotka ovat turvanneet heidän omaisuutensa ja vaurastumiskeinonsa. Näin tänäänkin. Tämän päivän Saudi-Arabia ja Syyria ovat yhtä yksityisomistettuja kuin 1700-luvun Englanti ja Ranska.

Yksityisomistuksellisuus on ehkä oikea määrittely kapitalismille, mutta virheellinen markkinataloudelle ja ihmisten vapaudelle.

Yhteiskunnallinen lainlaadinta tapahtuu demokratioissakin pääosin rikkaimpien ehdoilla, heidän rikkauksiaan ja rikastumiskeinojaan varjellen. Siksi meillä on lakisääteisesti osakeyhtiöt ja niiden vastuuvapaudet, tekijänoikeuksien ja patenttien monopolit sekä liikesalaisuussäädäntö väärinkäytösten salaamiseksi.

"Kukaan ihminen ei synny maailmaan tasa-arvoisena, vaan jokaisella meistä on synnynnäisiä taipumuksia erilaisiin lahjakkuuksiin ja heikkouksiin."

Tässä on varmaan tahaton käsitesekaannus. Demokratiassa ja markkinataloudessa nimenomaan lähdetään siitä, että ihmiset syntyvät tasa-arvoisina vaikkakaan eivät samanlaisina. Tasa-arvoisuudella tarkoitetaan tällöin sitä, että kunkin ihmisen toiveet ja halut ovat yhtä arvokkaita kuin kenen muun hyvänsä - eikä esimerkiksi niin, että aatelin toiveet ovat jo periaatteessa arvokkaampia kuin rahvaan. Demokratiassa tämä toteutetaan siten, että yhteisiä päätöksiä tehtäessä ja lakeja laadittaessa jokaisen ääni on yhtä arvokas. Äänen tarkoittaessa paitsi ääntä vaaleissa niin jokaisen sananvapautta.

"Kapitalistisen ihmiskuvan vahvuutena voi pitää sen vaatimattomuutta, sillä se ei itsessään odota ihmiseltä mitään tiettyjä ominaisuuksia tai ihanteita, vaan pohjautuu siihen, että jokainen ihminen tietää itse parhaiten tarpeensa ja halunsa."

Tämä on aivan oikein, kun vaihdat sanan kapitalismi markkinataloudeksi. Kapitalismi ei - sinunkaan mukaasi - perustu siihen, että jokainen tietää itse omat tarpeensa, vaan vallanpitäjien määrittelyyn yksityisen omistusoikeuden sisällöistä ja säännöistä.

Sen sijaan markkinatalouden idea on se, että kun itse omat tarpeensa tuntevat yksilöt saavat vapaasti valita markkinoilta tuotteita siihen hintaan, mikä näin muodostuu, ja kun tuottajilla on vapaus kaikkea tuottaa, tuotanto ohjautuu kuluttajien tasa-arvoisten tarpeiden ohjaamana.

Merkillepantavaa on, että tämä ei toteudu vapaan sopimusoikeuden - mitä myös pidetään yhtenä kapitalismin kulmakivenä - perusteella. Eihän demokratiassakaan vallitse vapaa sopimusoikeus - niin että ihmiset voisivat vapaasti sopia keskenään, keille annetaan äänioikeus ja keiden sanomiset sensuroidaan. Markkinatalous, niin kuin demokratiakin, perustuu siihen, että jokaisella on sama valinnan mahdollisuus alhaalta päin.

Siitä syystä markkinatalous edellyttää kaiken taloudellisen toiminnan läpinäkyvyyttä, aivan niin kuin demokratia edellyttää poliittisen toiminnan läpinäkyvyyttä. Kapitalismi perustuu päinvastaiselle periaatteelle, läpinäkymättömyydelle, joka on laissa liikesalaisuutena sellaiseksi hyväksytty.