Kapitalismi

Mikael Jungnerin US-blogiin

Keskustelu ei etene pätkääkään niin kauan kuin sosialismi, tai mikä tahansa sekatalous, ymmärretään kapitalismin ainoaksi vastapariksi tai vaihtoehdoksi. Jokaiselle pitäisi olla jo selvää, että sosialistinen, poliittisesti valittujen johtajien ohjaama talous häviää kapitalistiselle, rahalla valittujen johtajien ohjaamalle taloudelle.

Kapitalismin, samoin kuin sosialismin, ainoa teoreettinen ja todellinen vaihtoehto on markkinatalous. Markkinatalous on kapitalismia kehittyneempi talousjärjestelmä aivan samalla tavalla ja samasta syystä kuin kapitalismi on sosialismia kehittyneempi. Se on näitä demokraattisempi eli alhaalta ohjautuvampi.

Markkinatalous eroaa kapitalismista kolmessa tärkeässä kohdassa.

1) Markkinataloudessa vapaudet ja vastuut ovat yksilöllisiä, henkilökohtaisia. Niistä ei voida vapautua johonkin joukkoon, puolueeseen tai yritykseen kuulumalla. Siksi markkinataloudessa ei ole osakeyhtiöitä, joiden omistajat vastaavat yritystensä veloista vain niihin sijoittamillaan summilla. Kukin vastaa omistamansa yrityksen veloista täysimääräisesti ja siinä suhteessa kuin yritystä omistaa. Mahdolliset konkurssit ovat henkilökohtaisia. Yritykset ja valtiovallat eivät mene konkurssiin, jotta ulkopuoliset eivät joutuisi kärsimään.

2) Markkinataloudessa kaikki markkinatiedot ovat julkisia. Jotta talous ohjautuisi kaikkien kuluttajien tarpeiden ohjaamana, jokaisella ostajalla tulee olla yhtäläinen pääsy niihin tietoihin, joita kukin tarvitsee tehdäkseen mieleisensä valinnan. Tiedot myyjistä, tuotteista ja hinnoista ovat julkisia. Siten markkinataloudessa ei ole myöskään pankkisalaisuutta, jonka suojassa pahimmat kapitalismin rikkaruohot pääsevät kasvamaan.

3) Markkinataloudessa ei ole mitään etu- eikä yksinoikeuksia, ei valtiovallan luomia eikä myöskään yritysten toisilleen antamia. Siten markkinataloudessa ei ole patentteja eikä tekijänoikeuksia. Nämä kuuluvat kasvuhakuiseen, eroja kasvattavaan - ja siihen hukkuvaan - kapitalistis-sosialistiseen ideologiaan. Markkinatalous ei perustu mihinkään yhteiseen ideologiaan, ei kasvuideologiaankaan, vaan yksityisiin, vapaisiin valintoihin. Kasvua syntyy, mutta vain siinä määrin ja niillä ehdoilla, kuin ostajien vapaat valinnat siihen johtavat.