Libertaarinen väärinkäsitys

Libertaarinen väärinkäsitys sisältyy sen päälauseeseen, joka voidaan muotoilla vaikkapa seuraavalla tavalla: kun kauppaa käydään, jokainen vapaaehtoinen vaihtokauppa lisää hyvinvointia, koska se on vapaaehtoinen. Ellei kumpikin osapuoli hyötyisi, kauppaa ei syntyisi. Jokainen ulkopuolinen puuttuminen, jolla estetään jonkin vapaaehtoisen vaihtokaupan tapahtuminen, estää tällaisen hyvinvoinnin kasvun, joka osaltaan lisää koko yhteisön hyvinvointia.

Tällä tavalla vapaa talous johtaa yksityisistä hyvinvoinnin lisäyksistä huolimatta yhteisen hyvinvoinnin vähenemiseen. Se johtuu seuraavasta asiasta.

Ihmiset syntyvät erilaisilla ja eriarvoisilla resursseilla varustettuina. Jotkut ovat vahvempia, jotkut älykkäämpiä, jotkut sosiaalisempia kuin toiset. Toisilla kaikki asiat ovat paremmin kuin toisilla; taloudeksi muutettuna, joillakin on kymmenen kanaa kun joillakin on yksi tai ei yhtään. Kun nämä käyvät vapaata kauppaa keskenään, kymmenen kanan omistaja voi myydä sille, joka on juuri syönyt ainoan kanansa, yhden kanan sellaista työpanosta vastaan, jolla kyseinen kanojen omistaja kasvattaa itselleen kaksi uutta kanaa. Näin hän molempia hyödyttävällä kaupalla kasvattaa kanojensa määrää kanoja omistamattoman saadessa vain nälkänsä tyydytettyä. Kun tällä tavalla vapaa kaupankäynti kattaa koko yhteisön, osa muutaman kanan omistajista onnistuu hyödyntämään heikompiensa nälkää ja nousee omistusrankingissa, mutta valtaosa heistä putoaa vähitellen kroonisesti nälkäisten joukkoon. Tällainen yhteiskunta polarisoituu vastakkaisiksi leireiksi, jotka ryhtyvät vihanpitoon sen eri muodoissaan, ja se heikentää yhteistä hyvinvointia.

Edellä kuvattu teoriassa vapaa kilpailu talouden resursseista kehittyy käytännössä taloudellisesti vahvempien vapaudeksi hallita muiden työtä aivan samalla tavalla kuin vapaasti aseita ja kahdenvälisiä sopimuksia käyttävä valtakilpailu johtaa säätyjen ja/tai yksinvaltiaiden vapaudeksi hallita alamaisiaan.

Politiikassa tätä vahvempien vapautta on rajoitettu demokratialla, sen idealla ja siitä johdetuilla käytännöillä. Demokratiassa vapaus on vapautta alhaalta päin, jokaisen yhtäläistä vapautta valtaan, eikä tällä siis tarkoiteta sitä, että kaikilla on oltava sama vapaus käyttää aseita ja solmia sopimuksia. Tällä tarkoitetaan sitä, että yhteisiä sääntöjä laativa elin valitaan vaaleilla, joita leimaa vapaa tiedonvälitys ja yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Vallanpitäjiä kielletään sensuroimasta kansalaisten toisilleen antamia tietoja. Samoin rajoitetaan vallanpitäjien ja kansalaisten vapautta yksityisiin sopimuksiin, erityisesti sopimuksiin nimettyjä henkilöitä tai ryhmiä koskevista erikoisista eduista tai kohteluista. Äänioikeus ja sananvapaus eivät kuulu ostettaviin eivätkä sopimuksenalaisiin asioihin.

Demokraattisella hallinnolla on onnistuttu kansallisesti rajoittamaan paitsi poliittisen vallan keskittymistä niin edellä kuvatun vapaan talouden polarisoivaa vaikutusta. Taloutta on säädelty erilaisilla hyvinvointia tasaavilla toimilla. Vapaan kaupan kansainvälistyessä nämä toimet menettävät kuitenkin tehoaan ja polarisaatio voimistuu. Tässä on tämän päivän yhteiskuntien keskeinen ongelma. Eikä siihen ole kuin yksi teoreettisesti kestävä ratkaisu.

Taloudellisen vallan käyttöä on rajoitettava vastaavalla demokratian idean soveltamisella kuin politiikassa on tehty. Kaupankäyntiä on rajoitettava ymmärtämällä vapaus vapautena alhaalta päin, jokaisen yleisenä ja yhtäläisenä ostamisen vapautena. Tämä vapaus voi toteutua vain niin, että taloudellisia resursseja hallitsevilta, omistajilta ja myyjiltä, kielletään antamasta eri ostajille, yksilöille tai yhteisöille, erilaisia pääsyjä resursseihinsa. Siten myös tuotteita ja hintoja koskevien tietojen täytyy olla kenenkään sensuroimattomia, kaikille avoimia. Osto-oikeus sen enempää kuin tuotteita ja hintoja koskevat tiedot eivät voi olla ostettavia tai sopimuksenalaisia asioita. Vasta tälle periaatteelle rakentuvassa taloudessa markkinat toimivat niin kuin niiden toivotaankin toimivan, yhteistä hyvää edistäen. Paras selitys siitä, millaisiin käytäntöihin demokratian idea talouteen sovellettuna johtaa, on tässä kirjassa.