Keskustelua kapitalismista II

Thomas Taussin blogiin

"Kapitalistinen markkinatalous on järjestelmä, jossa ihmiset vaihtavat vapaasti omaisuuttaan ja kykyjään. Ketään ei pakoteta. Vaihdanta tapahtuu, kun molemmat osapuolet kokevat hyötyvänsä vaihdosta."

Tähän selitykseen perustuu kapitalismin koko moraalinen oikeutus. Koska vapaassa kaupanteossa molemmat hyötyvät, kuinka se voisi olla kenellekään haitaksi?

Katsotaanpa asiaa tarkemmin. Se että molemmat hyötyvät kaupasta ei tarkoita sitä, että molemmat hyötyisivät siitä saman verran. Köyhä ja nälkäinen hyötyy sellaisestakin kaupasta, jolla hän ostaa kanan työpanoksella, jolla hän kasvattaa myyjälle kolme kanaa. Tällaisilla vapaaehtoisilla kaupoilla kanojen myyjä pystyy rikastumaan pitämällä asiakkaansa eli työläisensä nälkäisenä. Ja sitä nälkäisempänä hän pysyy, mitä suurempi ero menestymisen ja syrjäytymisen välillä on.

Kapitalismin ideologian mukaan tällainen toiminta on moraalisesti oikein. Onpa sille keksitty taloustieteellinen käsitekin, pareto-parannus, taloudellinen toimi, joka parantaa jonkun taloudellista asemaa heikentämättä kenenkään toisen asemaa. Sen mukainen tuloerojen kasvattaminen on tavallaan kapitalismin päämäärä.

Tämä olisi moraalisesti perusteltua, jos ihmisenä oleminen olisi pelkästään taloutta ja talouden kaikki tärkeät voimavarat olisivat rajattomat. Näin ei kuitenkaan ole.

Ihmisenä oleminen on myös politiikkaa ja valtapeliä siitä, kuka saa määrätä ketä. Koska varallisuus on keskeinen voimavara myös tässä kilpailussa, tuloerojen kasvu merkitsee sitä, että valta keskittyy varakkaimmille. Ja koska valta on nollasummapeliä, se tarkoittaa sitä, että köyhimpien valta-asema heikkenee, vaikka heidän taloudellinen toimeentulonsa kasvaisikin. Poliittisen ja taloudellisen vaikutusvallan heikkeneminen puolestaan heikentää yksilön oman elämänsä hallintaa ja hyvinvointia.

Myös talouden puolella on nollasummakilpailuja. Keskeinen kohde on maanomistus. Koska maa-ala ei kasva, varallisuuserojen kasvu merkitsee sitä, että maanomistus keskittyy varakkaimpien käsiin ja köyhimpien on kapitalismin kehittyessä luovuttava maistaan ja omaehtoisesta maankäytöstä ja siirryttävä mm. kanatehtailijoiden palkkalistoille ja työttömiksi – ja lopulta kaduille vallankumouksellisiksi, omaa etuaan ajaviksi, vanhoihin erioikeuksiin perustuvan järjestelmän rikkojiksi.

Mikä tässä on moraalista ja mikä moraalitonta? Miten on itsekkyyden toimivuuden laita?

----

"Politiikan ja valtapelin sotkeminen kapitalismiin ei ole niin yksinkertainen asia kuin haluat sen nähdä. ... Kuten Max Weber ja Ludwig von Mises määrittelivät valtion, se on kategorialtaan voimankäyttömonopoli ja pakottamisen koneisto."

Älä usko webereihin ja miseksiin. Ei valtio ole mikään voimankäyttömonopoli kuin paikallisesti, siellä missä se on pystynyt voittamaan kilpailevat valtiot ja rosvoryhmät. Samanlaisia paikallisia monopoleja ovat toisiaan vastaan taistelevat yksityistä yritteliäisyyttä edustavat mafiaperheet ja heimovallat siellä, missä valtiovalta ei ole saavuttanut vallan monopolia.

Kenttä on aina vapaa kaikille väkivallan harjoittajille aivan samassa mielessä kuin vapaa talous on "vapaata" kaikille yrittäjille. Kummatkin ovat tosiasiassa vapaata vain vahvimmille, rikkaimmille ja yhtenäisimmille joukoille, jotka pystyvät hallitsemaan väkivallan uhalla muita.

Ei valtiovallan suorittamalla ja yksityisesti suoritetulla pakottamisella mitään periaatteellista eroa ole. Kaikki valtiot ovat aikojen kuluessa kehittyneet erilaisista yksityisten omistusten ja väkivallan keskittymistä, kuningas-, ruhtinas- ym. kunnista. Tähän asti merkittävin kehitysaskel väkivallan ja pakottamisen vähentämisessä on ollut demokraattisen valtiovallan synty, joka on olennaisesti heikentänyt väkivallan ja rikkaiden liittoa. Talouden globalisoituessa paikalliset demokratiat ovat kuitenkin menettämässä merkitystään tässä asiassa.

Jos todella kannatat mihinkään yhteiseen päämäärään ohjaamatonta valtiovaltaa, kannatat varmasti mm. sitä, että osakeyhtiöt korvataan henkilöyhtiöillä ja patenteista ja tekijänoikeuksista luovutaan, sillä niitä koskeva lainsäädäntö perustuu siihen, että valtiovalta pitää talouskasvua kaikkien etuna, sellaistenkin, joiden mielestä kasvua on jo riittävästi ja siihen painostaminen on väärin.

Tällaisilla säätelyjen purkamisilla vähennettäisiin väkivallan reaalista tarvetta sen sijaan että kannatettaisiin utopiaa yhteiskunnasta ilman väkivaltaa.

----

"Ja tosiaan en kannata nykymuotoista vahvaa patenttijärjestelmää"

Mutta jotain heikkoa patenttijärjestelmää kuitenkin? Ja osakeyhtiöjärjestelmää ja tekijänoikeusjärjestelmää? Eivätkä perustelut sisällä mitään yhteistä, ideologista tavoitetta?

----

"Sanoin, että jonkinlainen aitousrekisteröinti tietyille nimille ja tuotteille tarvitaan, ettei käy niin, että kilpaileva firma pilaa toisen brändin ... , mutta valtion täytyy tällöin kyetä puuttumaan sopimusvapauden rikkomistapauksiin, petoksiin, väärennöksiin jne."

Tästä olen aivan samaa mieltä, mutta tällaiset säädökset ovatkin laaditut vain toteuttamaan aitoa markkinataloutta ilman mitään muuta tavoitetta. Sen sijaan säädöksiä osakeyhtiöistä, patenteista ja tekijänoikeuksista ei ole laadittu toteuttamaan markkinataloutta vaan keskittämään varallisuutta harvoille, minkä ne onnistuneesti tekevätkin.

Se, ettet näihin ottanut kielteistä kantaa on varsin luonnollista kapitalisteille. Heille valtiovallan ohjaustoimet ovat periaatteessa aina pahaksi, paitsi siinä tapauksessa, että ne hyödyttävät heitä.