keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Mikä kapitalismissa on vikana V

Uuden Suomen blogiin

Vapaaseen ja tasapuoliseen valintaan perustuvaan talouteen nähden kapitalismin vikana on sen suhde markkinoita koskevaan tietoon. Kapitalismissa markkinatiedot, siis tuotteiden ominaisuuksia, hintoja ja kauppoja koskevat tiedot katsotaan tuottajan tai myyjän yksityiseksi omaisuudeksi. Niitä hän voi salata, jakaa tai myydä, erikseen säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta, miten hän haluaa. Tälle käytännölle on erilaisia perusteita.

Tärkein peruste koskee kilpailua. Koska kyseisten tietojen omistaminen ja kilpailijoilta salaaminen on yritysten kilpailukyvyn kannalta tärkeää, se on sallittava meidän yrityksillemme. Globaalia, ketään vastaan kilpailematonta taloutta koskevaksi perusteeksi tämä ei tietenkään käy, mutta sellaiseksi sopii kasvuideologia. Katsotaan, että kyseisen omaisuuden sisältämästä arvosta käytävä kilpailu kannustaa yrityksiä yhä tehokkaampaan tuotantoon ja kasvuun, josta kaikki hyötyvät.

Kansalaisille kyseinen periaate ja käytäntö myydään toisella perusteella, yksityisyydellä. Kapitalismissa katsotaan yksityisyyden suojan ulottuvan kansalaisten raha-asioihin; mitä se kenellekään kuuluu, mihin itse kukin rahojaan käyttää. Tähän vaatimukseen yhtyvät helposti niin mökin mummo, perusduunari, pikkuvirkamies kuin tietokonenörttikin, vaikkei kukaan olisi vähääkään kiinnostunut heidän raha-asioistaan. Puhumattakaan siitä, että tietojen salailusta olisi heille taloudellista hyötyä.

Vähiten käytetty – vaikka ehkä vaikuttavin – peruste on se, että markkinatietojen nauttiessa lain suojaa sitä nauttivat myös ne liikemiehet, joiden liiketoimet eivät kestä päivänvaloa, ja ne rikolliset, jotka haluavat muuttaa saaliinsa laillisiksi rahoiksi. Suurimpia hyötyjiä lienevät kuitenkin erilaiset veroparatiisit ja niiden kanssa asioivat pankit kuin myös muut finanssilaitokset. Ja jos pankit hyötyvät, siitä hyötyy myös koko se maailmanlaajuinen poliittinen ja taloudellinen eliitti, jonka varallisuutta pankit kartuttavat ja joiden ohjauksessa talous kehittyy. Pankkitietojen julkisuus on kapitalisteille mahdoton ajatus, sillä se merkitsisi heidän valtansa heikkenemistä, uhkaa koko kapitalismille.

Päinvastoin kuin kapitalismissa aidossa markkinataloudessa kukaan myyjä ei saa syrjiä ketään ostajaa myöskään tarjoamiensa tietojen suhteen. Sen perusteella kaikkien tuotteiden, myös rahatuotteiden, ominaisuuksia, hintoja ja kauppoja koskevat tiedot ovat julkisia. Niitä ei täydy saattaa kaikkien tietoon, mutta niihin pääsyä ei saa keneltäkään estää. Vastaava ero on harvainvallan ja demokratian välillä. Demokratiassa vastaava syrjintäkielto toteutuu yhteisiin päätöksiin vaikuttavien tietojen avoimuudella ja sensuroimattomuudella.

On huomattava, että omistusoikeus markkinatietoihin on yhteiskunnallisen säätelyn tulos. Ilman liikesalaisuuksia turvaavia lakeja tällaiset tiedot olisivat periaatteessa kaikkien hyödynnettävissä. Tietojahan ei voi siinä mielessä varastaa, etteikö myös varkauden kohde voisi niitä edelleen hyödyntää. Mitään yleistä syytä rajoittaa näidenkään tietojen hyödyntämistä ei ole.

Siirtyminen aitoon markkinatalouteen merkitsee vain kyseisten säädösten purkamista, ei säätelyn lisäämistä. Markkinatietojen vapauttaminen on siis paitsi antikapitalistinen niin myös antisosialistinen toimi, sillä sosialismissa mainitut tiedot katsotaan valtion omaisuudeksi, joka ei suinkaan ole kaikkien vapaassa käytössä vaan jonka jakelusta ja käytöstä vallanpitäjät päättävät.

Rahan omistamista ja käyttöä koskevan tiedon yksityisomistuksellisuus on peräisin jo niiltä ajoilta, jolloin raha ymmärrettiin yksinomistettavaksi, sinänsä arvokkaaksi tavaraksi, oravannahaksi tai kultakolikoksi. Nykyisin raha ymmärretään yhteisesti sovituksi velkapaperiksi, jolla ei ole itsessään arvoa vaan jonka arvo on vain yhteisessä luottamuksessa. Jos luottamus rahaan ja muihin velkapapereihin heikkenee, talouden tasapaino järkkyy. Koska luottamuksen paras tae on tieto, rahan käyttöä koskevien tietojen täytyy olla mahdollisimman laajasti ja vapaasti kaikkien saatavilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti